torstai 23. kesäkuuta 2022

Juhannuksen etkot

 Kyselin nuorison juhannussuunnitelmia tässä taannoin. Aiemmin vietimme perhejuhannuksia mökillä, sitten entinen teini ja 10 parasta kaveria valloittivat mökin. Muutaman viime vuoden teinineiti ystävineen ovat vuorostaan vallanneet mökin nuorisotalon. Nuorten teinivuosina  olemme mekin pysyneet mökillä, yhtenä iltana olemme tarjonneet nuorille savulohta ja varhaisperunoita, muuten nuoret ovat kokkailleet ja grillailleet mitä ovat ikinä osanneetkaan hankkia. Lettutaikinan olen kuitenkin aina tehnyt juhannusyön muurikkalettuja varten ja on jotain aamupalaakin ollut tarjolla. Kaikille kun ei ole tullut mieleen, että grillimakkaran lisäksi olisi hyvä olla jotain muutakin. Aamuyön ja aikaisen aamun keskustelut nuorten kanssa ovat olleet upeita!

Tänä vuonna teinineiti suuntaa työkaverinsa kanssa Pärnuun työkaverin kotimaisemiin ja entinen teini kertoi vuokraavansa kavereidensa kanssa mökin. Kun ihmettelin vuokraamista, ja kerroin, että onhan heitä ollut omalla mökilläkin reiluista yli kymmenen, entinen teini vastasi: ”äiti olemme aikuisia, nukumme sängyissä”. Molemmilla siis hyvät juhannussuunnitelmat. 

Juhannuksena saa olla perinteitä tai sitten ei, ihan miten kukakin tykkää. Meillä on viime vuosien perinteeksi muodostunut hakea ensimmäiset varhaisperunat, mansikat, kesäsipulit ja herneet Uusi-Riihijärven tilalta . 

Kesän ensimmäinen varhaisperuna on aina se paras ja odotetuin ja pitää nauttia asiaankuuluvalla hartaudella. Hitaasti poreilevassa hyvin suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsäksi keitetyt perunat peitetään talouspaperilla keitinveden kaatamisen jälkeen, laitetaan kansi päälle ja sen päälle vielä pannumyssy, odotellaan ( jos pystytään) viitisen minuuttia ja nautitaan. 

Ruokailuohje: ota pieni peruna haarukkaan (jos peruna on iso, puolita se), laita perunan päälle kunnon nokare voita ja pari tillin oksaa- nauti ja toista, ensimmäisten perunoiden jälkeen mukaan saa lisätä silliä tai muita tykötarpeita

keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Synttärikääretorttu

 Entisen yrittäjän syntymäpäiviä vietetään kesäkuussa. Hän ihmetteli, miksi niitä nyt pitää juhlia. On synttäreitä juhlittu ennenkin, sillä juhlahan on hyvä (teko)syy syödä kakkua. Usein olen tehnyt Brita-kakun, mansikoilla ja raparperilla. Tänä vuonna meillä syötiin mansikkaista Brita-kääretorttua. Kääretorttu valmistuu nopeasti ja maistuu myös juhannuksen jälkiruokana. Kääretortun lisäksi tarjolla oli saaristolaisleipää kylmäsavulohella ja itämaisilla mummonkurkuilla. 

MANSIKKAINEN BRITA-KÄÄRETORTTU
(kymmenelle)

3 kananmunan valkuaista
1 1/2 dl hienoa sokeria
*
100g voita (huoneenlämpöistä)
1 dl hienoa sokeria
3 kananmunan keltuaista
1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
*
1 prk mansikkarahkaa
2 dl vispikermaa
1 rs mansikoita

1. Tee ensin marenki. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vaahdota valkuaiset ja sokeri kiiltäväksi, kiinteäksi vaahdoksi
2. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset yksi kerrallaan sekaan. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja sekoita ne vuorotellen maidon kanssa taikinaan
3. Levitä taikina leivinpaperoidulle uunipellille. Levitä marenki taikinan pinnalle. Paista 175 - asteessa n 30 minuuttia. Kumoa kääretorttulevy leivinpaperin päälle ja peitä leivinpaperilla, kunnes levy on jäähtynyt
4. Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Lisää rahka ja vatkaa sekaisin. Levitä seos kääretorttulevyn päälle. Jätä muutama sentti levyn toisesta reunasta ilman täytettä, ettei täyte käärittäessä pursua ulos
5. Viipaloi mansikat ja levitä viipaleet täytteen päälle. Kääri levy rullaksi leivinpaperin avulla ja nosta hetkeksi tekeytymään jääkaappiin
6. Säästä vähän täytettä (tai vatkaa erikseen kermaa) ja levitä se kakun päälle, jotta saat painettua mansikoita pintaan

Valmistusaika: 15 min + paistaminen 30 min

maanantai 20. kesäkuuta 2022

Kotimaista parsaa

 Ostin REKOsta 2 nippua kotimaista, Salustaipaleen tilan parsaa. Parsat oli kerätty REKO-päivän aamulla. Ulkomaisesta parsasta joskus puoletkin on puisevaa pitkän säilytyksen jälkeen. Näissä hinta oli korkeampi, mutta olipa koko parsakin syötävää. Eikä pelkästään syötävää, vaan älyttömän hyvää. Rakenne oli rapea ja maku kuin olisi syönyt herneitä tangon muodossa. Aikomukseni oli tehdä salaattia, mutta laiskuus voitti enkä jaksanut etsiä tai kehitellä ohjeita. Ensimmäisen nipun grillasin ja toisesta tein risottoa.
PARSARISOTTO
(kahdelle pääruokana)

2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
nippu kotimaista parsaa
2 dl risottoriisiä
rypsiöljyä
1 dl valkoviiniä
kana- tai kasvislientä
suolaa
1 dl vastaraastettua parmesaania
*
voita
raastettua sitruunankuorta

1. Kuori ja hienonna sipulit. Leikkaa parsat ohuiksi viipaleiksi. Säästä nuput vähän pidemmiksi paloiksi
2. Kuullota sipuleita pari minuuttia rypsiöljyssä, lisää riisi ja sekoittele kunnes riisi on läpikuultavaa. Kaada viini sekaan ja anna kiehahtaa
3. Lisää parsaviipaleet, kauhallinen lientä ja ripaus suolaa. Sekoita kunnes liemi on imeytynyt. Lisää uusi kauhallinen lientä, ripaus suolaa ja sekoita kunnes liemi on imeytynyt. Toista kunnes riisi alkaa olla napakan kypsää ja parsoissa on vielä purutuntuma
4. Sekoita parmesaani risottoon ja anna risoton levätä sillä aikaa kun kiehautat parsannuput. Laita pieneen kasarii parsannuput, nokare voita ja raastettua sitruunankuorta/ sitruunamehua ja tilkka vettä. Kiehauta, kunnes nuput vähän pehmenevät. Tee annokset ja nosta parsannuput annosten päälle

Valmistusaika: 20 minuuttia

sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Viime syksyn sienisaaliista

 Miniä kertoi tekevänsä lauantaina vierailleen kanttarellipastaa. Siitä innostuneena minäkin katsoin montako pussia kanttarelleja on vielä pakastimessa. Olihan niitä. Yksi sulamaan meille ja yksi mukaan Helsinkiin teinineitiä varten. Neidille ohjetta etsiessäni huomasin, etten ole koskaan blogannut kermaisen kanttarellipastan ohjetta.  Se on niitä tavallisia ruokia, jotka tehdään aineksia mittailematta ja niistä aineista, joita kotoa löytyy. Neitiä varten yksi ohje talteen. Oikea kirjoitusasu on muuten kantarelli, mutta kanttarellikin kelpaa, ja sitä minäkin käytän.


KANTTARELLIPASTA
(kahdelle)

sipuli
valkosipulinkynsi
kanttarelleja (litra tuoreita tai pussi pakastettuja)
paketti pekonia (Lidlin kuutiot on käteviä)
rypsiöljyä
1/2 kanaliemikuutiota (jos on) ja desi vettä
2 prk kuohukermaa
suolaa, mustapippuria
ripaus cayennepippuria
(persiljaa /timjamia)
*
pastaa n 100g/ ruokailija
*
parmesaania

1. Kuori ja hienonna sipulit. Hienonna kanttarellit
2. Paista pekonia pannulla, kunnes se alkaa rapeutua. Lisää sipulit ja kanttarellit. Jatka paistamista muutama minuutti välillä sekoittaen
3. Jos käytät kanaliemikuutiota, lisää se ja desi vettä. Kiehauta
4. Lisää 2 desiä kermaa, ja anna kiehua miedolla lämmöllä pasta keittämisen ajan. Sekoita välillä
5. Mausta kastike suolalla, mustapippurilla ja ripauksella cayennepippuria (tai chilirouhetta- vain vähän!) Lisää kermaa jos kastike on liian paksua, anna kiehua vielä hetki
6. Lisää keitetty pasta kastikkeeseen, sekoita. Kokoa annokset ja tarjoile parmesaanin kanssa

Valmistusaika 30 min